Metsästys

Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Suomalainen metsästys on ollut harrastuksena helposti tavallisten kansalaisten ulottuvilla.

Metsästys on säilynyt yleisenä ja arvostettuna harrastusmuotona, jonka yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on korkea. Metsästäjät tekevät Suomessa paljon vapaaehtoistyötä yhteiskunnan hyväksi muun muassa suorittamalla riistalaskentoja sekä tarjoamalla viranomaisille suurriistavirka-apua esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden tai vaaraa aiheuttavien hirvieläinten ja suurpetojen jäljestämiseksi, karkottamiseksi tai talteen korjaamiseksi.

Suomalainen eräperinne

Metsästys oli pitkään lähes elinehto suomalaisille perheille. Erällä käytiin ravinnon ja turkisten haussa. Turkikset kävivät maksuvälineestä ja vielä myöhemminkin niistä saatiin merkittäviä lisäansioita.

Vaikka suomalainen eränkäynti onkin muuttunut vuosien saatossa enemmän harrastuksenomaiseen suuntaan, on metsästyksellä edelleen tärkeä merkitys sitä harrastaville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle.

Riistasta saadaan puhdasta villiruokaa, joka on monissa perheissä merkittävä jatke kaupasta ostetun ravinnon lisänä. Metsästäjät saavat saaliistaan vuosittain yli 10 miljoonaa kiloa puhdasta riistanlihaa.

Metsästysseuraan tai -porukkaan kuuluminen lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Harrastuksen parissa tapahtuva liikunta ja muu aktiivinen toiminta pitävät niin ihmisen mielen kuin kehonkin kunnossa.